(Tietokirja. Johnny Kniga 2003)
Minulla on pitkä yhteinen historia Rumba-lehden kanssa. Aloitin irtonumeroiden vakituisena ostajana jo joskus 1980-luvun puolivälin jälkeen. En muista tarkkaan milloin aloin lehteä tilaamaan, mutta se saattoi olla kymmenisen vuotta myöhemmin. Suhteemme jatkoi tiiviinä ja katkeamattomana kunnes muutamia vuosia sitten lehden taso, siinä käsitellyn musiikin laatu ja ilmestymistahti versus hinta eivät enää olleet mieleisiäni. Kun tilauksen lopetin niin en ole sen jälkeen taakse katsonut - Rumban verkkosivuja tulee toki selailtua.
En kuitenkaan ole syystä tai toisesta aiemmin tullut lukeneeksi Markku "Matkis" Halmeen jo vuonna 2003 tekemää Rumba-historiikkia. Halme käy kirjassa läpi lehden värikästä taivalta alkaen perustajien Rami Kuusisen ja Kimmo "Miettinen" Miettisen yhteisistä projekteista 70- ja 80-luvun taitteessa aina uuden vuosituhannen ensimmäisille vuosille.
Halmeen teksti on sujuvaa sopivalla huumorilla höystettyä ja kuvaa hyvin minkälaista puuhastelua lehden teko vuosien varrella oli. Kirjan päähenkilöksi voidaan nostaa vain 33-vuotiaana kuollut lehden päätoimittaja Rami Kuusinen. Lehdessä oli selvästi aika ennen Ramia ja aika Ramin kuoleman (vuonna 1996) jälkeen. Erilaisten sattumusten kuvausten välissä Halme käy Rumba-lehden sisällön parhaita paloja läpi. Selväksi tulee esimerkiksi erilaisten ns. vakiopalstojen tuleminen ja meneminen vuosien varrelta.
Hauskasti Halme nostaa esiin sen seikan, että Rumba-lehdellä oli omat lemmikkibändinsä. Se ei jäänyt vuosien varrella lukijallekaan epäselväksi mitä yhtyeitä Rumban toimitus kannusti. Näitä olivat alkuvaiheessa Melrose, Nights of Iguana, sitten CMX ja kirjan lopun ajanjaksolla Flaming Sideburns.
Kirjan lopussa on alakuloinen tunnelma. Omistajavaihdosten myötä omistajan ote lehden toimituksesta kiristyi. Rock-maailman ulkopuolelta palkattu nuori toimitusjohtaja (Marianne Mäki-Panula) sekä myöhemmin monessa mukana säätämässä ollut Jussi Lähde nimetään melko selvästi syyllisiksi silloisen toimituksen alamäkeen. Matkis itse joutui sairauslomalle, jolta palattuaan hän irtisanoutui Rumban palveluksesta. Hän kuitenkin myöhemmin edelleen aika ajoin avusti lehteä musiikki- ja elokuva-arvioillaan.
Halme kirjoitti vielä toisenkin Rumba-kirjan, joka on minulta lukematta: Nisse M-kokoelman. Tämän kirjan lopussa hän on paljastavinaan Nissen (Mannerheim) henkilöllisyyden, mutta salaisuus jää edelleen salaisuudeksi. Halme kuoli 53-vuotiaana hoitamattoman diabeteksen aiheuttamiin komplikaatioihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti